Kelan sairaus­vakuutus­tilasto 2024

1 Tietoja julkaisusta

Kelan sairausvakuutustilasto 2024 sisältää keskeiset tiedot sairausvakuutuslain perusteella maksettavista sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, erityishoitorahasta ja sairaanhoitokorvauksista. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, maksetuista etuuksista sekä etuuksien käytöstä, esimerkiksi sairauspäivärahapäivistä ja lääkärissäkäynneistä. Lisäksi tilasto sisältää tietoja työnantajille sairausvakuutuslain perusteella maksettavista vuosilomakustannuskorvauksesta ja perhevapaakorvauksesta.

Julkaisun taulukoissa ja tekstissä rahamäärät on esitetty kunkin vuoden käyvässä rahassa, ellei toisin ole mainittu. Kuvioiden rahamäärät on muunnettu kuvion tuoreimman vuoden rahanarvoon. Muuntokerroin perustuu elinkustannusindeksiin.

Kelan sairausvakuutustilasto 2024

ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto

ISSN 1796-0908 = Kelan sairausvakuutustilasto

Asiasanat: tilastot, sairausvakuutus, korvaukset, sairauspäivärahat, lääkekorvaukset, lääkärissäkäynti, hammashuolto, julkinen sektori, yksityinen sektori, matkakorvaukset

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091295798

Tilastoasiantuntija: Siru Keskinen

tilastot@kela.fi

www.tietotarjotin.fi

Helsinki, Kela, 2025

Kelan sairausvakuutustilasto ilmestyy vuosittain. Sitä on julkaistu tilastovuodesta 2003 lähtien. Vuosien 1993–2002 sairausvakuutustilastot sisältyivät julkaisusarjaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot ja vuosien 1989–1992 tilastot julkaisuun Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutustilastot. Sitä aikaisempien vuosien tilastot sisältyivät julkaisuihin Kansaneläkelaitoksen ikä- ja ammattitilastot (julkaisuvuodet 1977–1988), Kansaneläkelaitoksen sairaustilastot (julkaisuvuodet 1972–1988) ja Kansaneläkelaitoksen aluetilastot (julkaisuvuodet 1972–1988). Aiemmat julkaisut ovat saatavilla Helda-arkistossa.

Julkaisu kuuluu Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjaan ja täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit.

Julkaisua koskevien tilastojen kuvaukset, laatuselosteet, etuuskuvaukset sekä käsitteiden kuvaukset löytyvät tilastojen kotisivuilta.

Vuositilaston kuvioiden pitkät aikasarjat ja data ovat saatavilla Kelan tilastot kuvioina -sivulla.

Sairausvakuutusetuuksien tilastotietoja julkaistaan myös Kelan tilastollisessa vuosikirjassa sekä kuukausittain tilastotietokanta Kelastossa.

Julkaisu täyttää saavutettavuusvaatimukset pääosin (WCAG-kriteeristö 2.1, A- ja AA-taso). Havaitut puutteet:

  • kuvioiden tekstit eivät toimi responsiivisesti (WCAG 1.4.1)

Huomasitko saavutettavuuspuutteen palvelussamme? Kerro se meille ja teemme parhaamme puutteen korjaamiseksi.

Anna palautetta saavutettavuudesta verkkolomakkeella (kela.fi).

Saavutettavuuspalautteet vastaanottaa Kelan tekninen tuki.

Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta meille. Vastaamme 2 viikon sisällä.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai jos et saa vastausta 2 viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Sivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi kerrotaan tarkasti, miten voit tehdä ilmoituksen ja miten asia käsitellään.

Valvontaviranomaisen yhteystiedot:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvontayksikkö
www.saavutettavuusvaatimukset.fi
saavutettavuus​@traficom.fi
puhelinnumero vaihde 029 534 5000

Julkaisun tämänhetkinen versio ei kerää tietoja sivulla kävijöistä.

Kelan tilastojulkaisujen taulukoissa yksittäisten henkilöiden epäsuora tunnistaminen on estetty esittämällä saajien lukumäärät ja mittaluvut kahdella viivalla silloin, kun saajien lukumäärä kuntatasolla jää alle neljän.

Lisää tietoa henkilötietojen käsittelystä Kelassa löydät sivulta Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Kelassa (kela.fi).

Kelan tietosuojavastaavan yhteystiedot: tietosuoja@kela.fi

2 Avainluvut

4 677 milj. euroa

Maksetut sairausvakuutusetuudet (pois lukien työterveyshuolto)

41 %

Lääkekorvausten osuus maksetuista etuuksista

3 815 800

Sairaanhoitokorvausten saajat

68 %

Sairaanhoitokorvauksia saaneiden osuus väestöstä

305 600

Sairauspäivärahan saajat

36 %

sairauspäivärahapäivistä korvattiin mielenterveyden häiriöiden perusteella

3 Katsaus yleiseen sairausvakuutukseen

3.1 Sairausvakuutus osana terveysturvaa

Sairausvakuutus on rahoituksellisesti jaettu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksesta maksetaan muun muassa sairauspäivärahat ja sairaanhoitovakuutuksesta sairaanhoitokorvaukset.

Työtulovakuutus

Osana toimeentuloturvaa sairausvakuutus korvaa ansionmenetykset sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden, kuntoutuksen, raskauden, synnytyksen ja lapsenhoidon ajalta. Työnantajille työtulovakuutuksesta korvataan muun muassa työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Sairaanhoitovakuutus

Julkisen terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Yksityiset sairaanhoitopalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Sairaanhoitovakuutus korvaa vakuutetulle henkilölle osan yksityisten sairaanhoitopalveluiden (lääkärinpalvelut, hammashoitopalvelut, tietyt tutkimus- ja hoitopalvelut) käytön kustannuksista. Lisäksi korvauksia maksetaan esimerkiksi lääkärin määräämien reseptilääkkeiden kustannuksista sekä sairauden, raskauden tai synnytyksen aiheuttamista matka- ja yöpymiskustannuksista.

Sosiaalimenot

Sosiaalimenoihin sisältyvät lakisääteisen ja työmarkkinoilla sovitun sosiaali- ja terveysturvan kustannukset. Vuonna 2024 sosiaalimenot olivat 91,7 miljardia euroa. Kelan maksamien sairausvakuutusetuuksien osuus sosiaalimenoista oli 6 % (5,22 miljardia euroa, sisältää työterveyshuollon).

3.2 Sairausvakuutustilastojen merkittävyys

Yleisen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki Suomessa asuvat henkilöt, joten sairausvakuutustilastot kuvaavat koko väestöä.

Sairauspäivärahatilastot

Sairauspäivärahaan on oikeus 18–67-vuotiailla. Vuoden 2024 loppuun saakka alaikäraja oli 16 vuotta. Sairauspäiväraha myönnetään omavastuuajan täytyttyä (sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää), joten tilastot eivät kuvaa lyhytaikaista sairastavuutta. Tästä syystä sairauspäivärahatilastoja ei voi myöskään käyttää kuvaamaan työstä poissaoloa. Lisäksi sairauspäivärahaoikeus on muillakin kuin ansiotyössä olevilla, esimerkiksi työttömillä ja opiskelijoilla. Työlliseen työvoimaan kuuluvien henkilöiden sairauspoissaoloista saadaan tietoa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.

Sairaanhoitokorvaustilastot

Tilastot kuvaavat yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttöä ja reseptilääkkeistä maksettavia korvauksia. Tilastojen tulkinnassa on otettava huomioon seuraavat seikat:

  • Sairausvakuutuslain perusteella korvattava työterveyshuolto ei sisälly tämän julkaisun tilastoihin. Sairaanhoitokorvaustilastot ja työterveyshuoltotilastot eivät ole keskenään yhteismitallisia, joten korvausjärjestelmien tietojen yhdistäminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi tilastointijaksoja ei voi sovittaa yhteen eivätkä tilastoyksiköt ole vertailukelpoisia. Työterveyshuoltokorvaus haetaan ja maksetaan työnantajakohtaisesti eikä käytettävissä ole yksilötason tietoja. Tilastojen yhdistämisessä summatasollakin pitää olla varsin varovainen.
  • Opiskeluterveydenhuolto ei kuulu sairausvakuutuksen piiriin.
  • Kaikki sairausvakuutuskorvaukseen oikeutetut henkilöt eivät hae Kelasta korvausta. Syynä voi olla esimerkiksi korvauksen vähyys.
  • Lääkekorvaustilastot koskevat avohoidon lääkehoitoa, josta Kela on maksanut sairausvakuutuskorvausta. Korvausta maksetaan alkuomavastuun (50 euroa vuonna 2024) täyttymisen jälkeen. Korvausjärjestelmän ulkopuolella ovat reseptilääkkeet, joilla ei ole vahvistettua tukkuhintaa, valtaosa itsehoitovalmisteista sekä sairaaloiden lääkehoito.
  • Lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien lukumääriä käytetään mittaamaan niiden sairauksien esiintymistä, joiden perusteella erityiskorvausoikeus on myönnetty. Erityiskorvauksen saamisen kriteerit voivat kuitenkin poiketa vallitsevista diagnostisista kriteereistä tai hoidon aloittamisen rajasta. Kun erityiskorvausoikeustilastoja käytetään sairastavuuden kuvaamiseen, on otettava huomioon oikeuden myöntämisen kriteerit kunkin erityiskorvaukseen oikeuttavan sairauden kohdalla.
  • Erityiskorvausoikeuksien tilastoissa on mukana myös julkisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden korvausoikeuksia, sillä oikeutta erityiskorvaukseen ei lakkauteta henkilön joutuessa laitoshoitoon. Pysyvässä julkisessa laitoshoidossa olevat henkilöt eivät kuitenkaan käytä erityiskorvausoikeuttaan, joten he eivät ole mukana lääkekorvaustilastoissa.

3.3 Yhteenveto tilastovuodesta 2024

Vuonna 2024 Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia yhteensä 4 677 miljoonaa euroa (ei sisällä työterveyshuoltoa). Menot kasvoivat edellisvuodesta 8 %.

Lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 1 898 miljoonaa euroa. Lääkekorvausmenot kasvoivat edellisestä vuodesta 6 % eli 106 miljoonaa euroa. Korvaukset lääkärinpalkkioista kasvoivat 31 miljoonasta 89 miljoonaan euroon. Hammashoidon korvausmenot kasvoivat edellisvuodesta 15 % ja matkakorvaukset 11 %.

Vuonna 2024 sairauspäivärahaa sai 305 600 henkilöä. Saajien määrä pysyi lähes ennallaan. Yleisin syy sairauspäivärahan saamiseen olivat mielenterveyden häiriöt.

Vuonna 2024 Kela maksoi sairaanhoitokorvauksia yhteensä 3 815 800 henkilölle. Korvauksia sai noin 68 % väestöstä.

3.4 Maksetut sairausvakuutuskorvaukset

Vuonna 2024 Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia yhteensä 4 677 miljoonaa euroa (ei sisällä työterveyshuoltoa). Menot kasvoivat edellisvuodesta 8 %. Sairaanhoitokorvausten osuus maksettujen korvausten yhteismäärästä oli 51 % ja sairaus- ja vanhempainpäivärahojen 46 %. (Kuviot 1 ja 2.)

Kuvio 1. Maksetut sairausvakuutuskorvaukset 2024

Etuus Miljoonaa euroa Osuus, %
Lääkekorvaukset 1 898,0 40,6
Sairauspäivärahat 1 021,8 21,8
Vanhempainpäivärahat 1 150,7 24,6
Muut sairaanhoitokorvaukset kuin lääkekorvaukset¹ 487,2 10,4
Muu työtulovakuutus² 119,7 2,6
Yhteensä 4 677,4 100,0

Kuvio 2. Maksetut sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä sairaanhoitokorvaukset 2014–2024, prosenttia

Vuosi Lääkekorvaukset Sairauspäivärahat Vanhempainpäivärahat Muut sairaanhoitokorvaukset¹
2014 34,6 23,0 27,4 15,0
2015 36,1 22,6 27,4 13,9
2016 38,7 22,3 27,2 11,7
2017 39,0 22,6 26,3 12,1
2018 40,2 23,0 25,0 11,8
2019 41,5 23,4 23,7 11,4
2020 42,0 23,3 23,9 10,8
2021 40,5 24,6 23,6 11,3
2022 39,4 27,4 22,3 10,9
2023 42,5 24,6 23,5 9,3
2024 41,6 22,4 25,2 10,7

Lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 1 898 miljoonaa euroa. Lääkekorvausmenot kasvoivat edellisestä vuodesta 6 % eli 106 miljoonaa euroa. Maksetuista sairaanhoitokorvauksista oli lääkekorvausten osuus 80 %. Lääkkeiden peruskorvausta maksettiin 380 miljoonaa euroa ja erityiskorvauksia yhteensä 1 224 miljoonaa euroa. Ylemmän erityiskorvausluokan (100 %) lääkkeiden osuus maksetuista lääkekorvauksista oli 39 %. (Kuviot 3 ja 4.)

Kuvio 3. Maksetut sairaanhoitokorvaukset 2024

Etuus Miljoonaa euroa Osuus, %
Lääkkeet 1 898,0 79,6
Matkat 343,9 14,4
Yksityislääkärin palvelut 89,1 3,7
Yksityiset hammashoitopalvelut 50,1 2,1
Yksityinen tutkimus ja hoito 4,0 0,2
Yhteensä 2 385,2 100,0

Kuvio 4. Maksetut lääkekorvaukset 2024

Etuus Miljoonaa euroa Osuus, %
Lääkkeet 1 898,0 100,0
Erityiskorvaus (100 %) 741,8 39,1
Erityiskorvaus (65 %) 481,9 25,4
Peruskorvatus (40 %) 379,7 20,0
Lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista 294,6 15,5

Vuoden 2024 alussa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia korotettiin perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseksi, minkä vuoksi korvaukset lääkärinpalkkioista kasvoivat 31 miljoonasta 89 miljoonaan. Korvattujen lääkärissäkäyntien määrä kasvoi 2 %. Hammashoidon korvausmenot kasvoivat 15 %, mutta käyntien määrä väheni 2 %. Matkakorvauksia maksettiin 11 % enemmän kuin edellisvuonna taksojen korotuksista ja korvattujen matkojen määrän kasvusta johtuen.

Sairauspäivärahan menot kasvoivat 3 % ja vanhempainpäivärahojen menot 16 %.

3.5 Sairausvakuutuskorvausten saajat

Sairauspäivärahat

Vuonna 2024 sairauspäivärahaa sai 305 600 henkilöä. Saajien määrä pysyi lähes ennallaan. Yleisin syy sairauspäivärahan saamiseen olivat mielenterveyden häiriöt, joiden perusteella päivärahaa sai 100 700 henkilöä. Heistä 51 200 henkilöä sai päivärahaa ahdistuneisuushäiriön perusteella ja 41 600 henkilöä mielialahäiriön perusteella. Toiseksi yleisin sairauspäivärahan peruste olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden vuoksi päivärahaa sai 77 000 henkilöä.

Sairauspäivärahakausia alkoi vuoden 2024 aikana yhteensä 306 300. Ne alkoivat yleisimmin (30 %) mielenterveyden häiriöiden perusteella ja toiseksi yleisimmin (23 %) tuki- ja liikuntaelinten sairauden perusteella. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä 46 % kausista oli mielenterveysperusteisia, kun taas 55–67-vuotiaiden ikäryhmässä suurin osa (34 %) kausista alkoi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. (Kuvio 5.) Myös sairauspäivärahapäiviä korvattiin eniten mielenterveyden häiriöiden perusteella. Kela korvasi yhteensä noin 15 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joista 5,3 miljoonaa päivää (36 %) korvattiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi. (Kuvio 6.)

Kuvio 5. Vuonna 2024 alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmittäin ja ikäryhmittäin, prosenttia