Kelan lapsiperhe-­etuus­tilasto 2024

1 Tietoja julkaisusta

Kelan lapsiperhe-etuustilasto sisältää keskeiset tiedot Kelan maksamista vanhempainpäivärahoista, äitiysavustuksesta, adoptiotuesta, lapsilisästä, elatustuesta ja lastenhoidon tuista. Julkaisu tarjoaa tilastoja etuuksien saajista ja maksetuista euromääristä.

Julkaisun taulukoissa ja tekstissä rahamäärät on esitetty kunkin vuoden käyvässä rahassa, ellei toisin ole mainittu. Kuvioiden rahamäärät on muunnettu kuvion tuoreimman vuoden rahanarvoon. Muuntokerroin perustuu elinkustannusindeksiin.

Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2024

ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto

ISSN 1799-5469 = Kelan lapsiperhe-etuustilasto

Asiasanat: tilastot, lapsiperheet, perhe-etuudet, vanhempainpäivärahat, vanhempainraha, raskausraha, lastenhoidon tuet, kotihoidon tuki, äitiysavustukset, lapsilisät, elatustuki, adoptiotuki

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051645921

Tilastoasiantuntija: Siru Keskinen

tilastot@kela.fi

www.tietotarjotin.fi

Helsinki, Kela, 2025

Kelan lapsiperhe-etuustilasto julkaistaan vuosittain. Sitä on julkaistu tilastovuodesta 2003 lähtien nimellä Kelan perhe-etuustilasto ja tilastovuodesta 2009 lähtien nimellä Kelan lapsiperhe-etuustilasto. Vuosien 1993–2002 perhe-etuustilastot sisältyivät julkaisusarjaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot ja vuosien 1989–1992 tilastot julkaisuun Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutustilastot. Sitä aikaisempien vuosien tilastot sisältyivät julkaisuihin Kansaneläkelaitoksen ikä- ja ammattitilastot (julkaisuvuodet 1977–1988) ja Kansaneläkelaitoksen aluetilastot (julkaisuvuodet 1972–1988). Julkaisut ovat saatavilla Helda-arkistossa.

Kelan lapsiperhe-etuustilasto kuuluu Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjaan ja täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit. Julkaisuun liittyvien tilastojen laaturaportit ja etuuksien kuvaukset ovat tilastojen kotisivuilla.

Julkaisun kuvioiden pitkät aikasarjat ja data ovat saatavilla Kelan tilastot kuvioina -sivulla. Lapsiperhe-etuustilastoja julkaistaan myös Kelan tilastollisessa vuosikirjassa ja Kelan tilastotietokannassa Kelastossa.

Julkaisu täyttää saavutettavuusvaatimukset pääosin (WCAG-kriteeristö 2.1, A- ja AA-taso). Havaitut puutteet:

  • kuvioiden tekstit eivät toimi responsiivisesti (WCAG 1.4.1)

Huomasitko saavutettavuuspuutteen palvelussamme? Kerro se meille ja teemme parhaamme puutteen korjaamiseksi.

Anna palautetta saavutettavuudesta verkkolomakkeella (kela.fi).

Saavutettavuuspalautteet vastaanottaa Kelan tekninen tuki.

Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta meille. Vastaamme 2 viikon sisällä.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai jos et saa vastausta 2 viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Sivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi kerrotaan tarkasti, miten voit tehdä ilmoituksen ja miten asia käsitellään.

Valvontaviranomaisen yhteystiedot:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvontayksikkö
www.saavutettavuusvaatimukset.fi
saavutettavuus​@traficom.fi
puhelinnumero vaihde 029 534 5000

Julkaisun tämänhetkinen versio ei kerää tietoja sivulla kävijöistä.

Kelan tilastojulkaisujen taulukoissa yksittäisten henkilöiden epäsuora tunnistaminen on estetty esittämällä saajien lukumäärät ja mittaluvut kahdella viivalla silloin, kun saajien lukumäärä kuntatasolla jää alle neljän.

Lisää tietoa henkilötietojen käsittelystä Kelassa löydät sivulta Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Kelassa (kela.fi).

Kelan tietosuojavastaavan yhteystiedot: tietosuoja@kela.fi

2 Avainluvut

3 027 milj. euroa

Maksetut lapsiperhe-etuudet

941 145

Lapsia, joista maksettiin lapsilisää

21 %

Miesten osuus vanhempainpäivärahapäivistä

82,82 euroa/pv

Keskimääräinen vanhempainpäiväraha

8,7 %

Miesten osuus kotihoidon tuen saajista

75 538

Lapsia kotihoidon tuen piirissä

3 Katsaus lapsiperhe-etuuksiin

3.1 Kelan etuudet lapsiperheille

Vanhempainpäivärahoja ovat

  • raskausraha
  • erityisraskausraha
  • vanhempainraha
  • osittainen vanhempainraha.

Raskausraha maksetaan synnyttäjälle. Vanhempainraha on tarkoitettu molemmille vanhemmille ja sitä maksetaan yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Kumpikin vanhempi saa 160 arkipäivää, josta voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle. Henkilö, joka tekee töitä osa-aikaisesti, voi hakea vanhempainrahan osittaisena. Kun osittaisella vanhempainvapaalla on yhden päivän, vanhempainrahapäiviä kuluu puolikas. Vanhempainrahapäiviä voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Äitiysavustus on kertakorvauksena maksettava etuus, jota voi hakea, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustus suoritetaan valinnan mukaan joko äitiyspakkauksena tai rahana. Monikkoraskauksissa avustus voidaan maksaa sekä pakkauksena että rahana.

Adoptiotuki on kertakorvauksena maksettava etuus, jota maksetaan ulkomailta adoptoidusta lapsesta. Adoptiotuen määrä riippuu lapsen kotimaasta.

Lapsilisää maksetaan sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisää maksetaan perheen lapsiluvun mukaan.

Lastenhoidon tukia ovat

  • kotihoidon tuki
  • yksityisen hoidon tuki
  • joustava hoitoraha
  • osittainen hoitoraha.

Niillä tuetaan lastenhoidon järjestämistä vanhempainvapaan päätyttyä.

Elatustuella turvataan alle 18-vuotiaan lapsen elatus silloin, kun lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmaltaan.

Kela turvaa lapsiperheiden toimeentuloa myös asumiseen ja lapsen sairastamiseen tai vammautumiseen liittyvillä etuuksilla. Eläkkeensaaja voi saada eläkkeeseen lapsikorotuksen.

3.2 Yhteenveto tilastovuodesta 2024

Vuonna 2024 Kela maksoi lapsiperhe-etuuksia yhteensä 3 027 miljoonaa euroa. Lapsilisiä maksettiin yhteensä 1 386 miljoonaa euroa, mikä kattaa lähes puolet perhe-etuuksien kokonaissummasta. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Kelan vuonna 2024 maksamat lapsiperhe-etuudet

Etuus Miljoonaa euroa Osuus, %
Lapsilisä 1 385,7 45,8
Vanhempainpäivärahat 1 150,7 38,0
Lastenhoidon tuet 252,3 8,3
Elatustuki 229,5 7,6
Äitiysavustus ja adoptiotuki 9,2 0,3
Yhteensä 3 027,4 100,0

Perhe-etuuksia maksettiin 5,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Eniten kasvoivat vanhempainpäivärahojen menot (16,2 %). Kasvua selittää etenkin miesten lisääntynyt vanhempainpäivärahojen käyttö. Vanhempainpäivärahaa sai lähes ennätysmäärä isiä, ja heille korvattujen vanhempainpäivärahapäivien määrä kasvoi 47 %. Lastenhoidon tukien menot sen sijaan pienenivät 12,6 %. Erityisesti kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saaja- ja lapsimäärät ovat pienentyneet jo useana vuonna peräkkäin. Myös äitiysavustuksen sekä lapsilisän saaja- ja lapsimäärät ovat pienentyneet, koska syntyvyys on vähentynyt viime vuosina poikkeuksellisen paljon. Vuonna 2024 äitiysavustuksen saajia oli kuitenkin niukasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapsimäärän pienenemisestä huolimatta lapsilisämenot kasvoivat 2,5 % verrattuna vuoteen 2023. Vuoden 2024 aikana korotettiin alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää sekä monilapsisten perheiden lapsilisää.

Muita lapsiperheiden etuuksia Kela maksoi vuonna 2024 seuraavasti:

  • erityishoitorahaa 6,0 miljoonaa euroa
  • alle 16-vuotiaan vammaistukea 117,4 miljoonaa euroa
  • eläkkeisiin maksettavia lapsikorotuksia 4,5 miljoonaa euroa
  • lapseneläkkeitä 15,3 miljoonaa euroa.

3.3 Vanhempainpäivärahat

Vuonna 2024 vanhempainpäivärahoja sai 142 974 henkilöä, mikä on 4 % enemmän kuin edellisvuonna. Saajista 77 882 oli naisia ja 65 092 miehiä. Vanhempainpäivärahapäivistä 79 % korvattiin naisille. Miehille korvattujen päivien osuus kasvoi 15,6 %:sta 20,9 %:iin. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Korvatut vanhempainpäivärahapäivät sukupuolen mukaan 2014–2024, miljoonaa päivää

Vuosi Yhteensä Miehet Naiset Miesten osuus, %
2014 16,2 1,4 14,9 8,3
2015 16,2 1,6 14,6 9,7
2016 15,4 1,5 13,9 9,5
2017 14,5 1,4 13,0 10,0
2018 14,0 1,4 12,6 10,2
2019 13,2 1,4 11,8 10,8
2020 13,5 1,5 12,0 10,8
2021 14,0 1,6 12,4 11,1
2022 13,6 1,7 11,9 12,2
2023 12,6 2,0 10,7 15,6
2024 13,9 2,9 11,0 20,9

Vanhempainpäivärahaa saaneiden naisten mediaani-ikä oli 32 vuotta ja miesten 34 vuotta. Suurin osuus (39 %) naisten päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille. Miesten päivärahoista kolmannes (33 %) maksettiin 30–34-vuotiaille ja yhtä suuri osuus 35–39-vuotiaille. Naisten päivärahoista 10 % maksettiin 40 vuotta täyttäneille, kun samanikäisille miehille maksettiin 22 % miesten päivärahoista. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Maksetut vanhempainpäivärahat sukupuolen ja iän mukaan 2024, miljoonaa euroa

Ikä, vuotta Miehet Naiset Miehet, % Naiset, %
0–24 5,4 42,2 1,9 4,9
25–29 31,5 158,6 10,9 18,4
30–34 95,3 339,2 32,9 39,4
35–39 95,1 237,1 32,8 27,5
40– 62,5 83,8 21,6 9,7
Kaikki saajat 289,8 860,9 100,0 100,0

Keskimääräinen maksettu päiväkorvaus oli naisilla 78,31 euroa ja miehillä 99,96 euroa. Ikäryhmässä 30–34-vuotiaat keskimääräinen päiväkorvaus oli naisilla 82,74 euroa ja miehillä 99,74 euroa. Suurin keskimääräinen päiväkorvaus maksettiin 40 vuotta täyttäneille naisille (87,50 euroa) ja 35–39-vuotiaille miehille (106,08 euroa). (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Keskimääräinen vanhempainpäiväraha vuonna 2024

Ikä, vuotta Miehet, euroa päivässä Naiset, euroa päivässä
0–19 36,58 34,47
20–24 64,45 49,86
25–29 85,31 67,31
30–34 99,74 82,74
35–39 106,08 87,26
40– 105,41 87,50
Kaikki saajat 99,96 78,31

Vähimmäismääräistä päivärahaa (31,99 euroa päivässä) sai 13 % naisista ja 5 % miehistä. Alle 25-vuotiaista naisista lähes puolet ja miehistä joka viides sai vähimmäismääräistä päivärahaa.

Raskausraha ja erityisraskausraha

Vuonna 2024 raskausrahaa sai 46 472 äitiä, mikä on 1,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Erityisraskausrahaa sai 230 äitiä. Yleisin syy erityisraskausrahan myöntämiseen oli altistuminen työssä kemiallisille aineille, jonka perusteella tehtiin 67 % myöntöratkaisuista. Muut perusteet olivat altistuminen tarttuville taudeille (23 % myönnöistä) ja säteilylle (10 % myönnöistä).

Vanhempainraha ja osittainen vanhempainraha

Vuoden 2022 syys-joulukuussa syntyneet lapset olivat ensimmäiset, joista maksettiin perhevapaauudistuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja. Vuoden 2024 loppuun mennessä näistä lapsista oli maksettu miehille keskimäärin 83 ja naisille 213 täyttä vanhempainrahapäivää tai osittaista vanhempainrahapäivää. Enemmistö naisista (79 %) oli vastaanottanut päiviä toiselta vanhemmalta, miehistä vain 5,5 %. Naiset olivat vastaanottaneet keskimäärin 61 päivää ja miehet 34. Vastaanotetut päivät huomioiden naisilla oli käytössään keskimäärin 215 päivää ja miehillä 120 päivää. Tästä niin sanotusta vanhempainrahakiintiöstä naiset olivat siis käyttäneet keskimäärin 98 % ja miehet 69 %.

Vuoden 2024 aikana vanhempainrahaa sai 133 920 ja osittaista vanhempainrahaa 2 831 henkilöä. Osittaisen vanhempainrahan suosio on kasvanut selvästi viime vuosina. Vuonna 2023 saajia oli 1 261.

3.4 Äitiysavustus ja adoptiotuki

Vuonna 2024 äitiysavustuksen sai 42 864 perhettä, mikä on 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Perheistä 575 sai äitiysavustuksen korotettuna sillä perusteella, että perheeseen oli syntynyt tai adoptoitu useampi kuin yksi lapsi samanaikaisesti. Yhteensä äitiysavustuksia suoritettiin 44 008 kappaletta, joista 61 % äitiyspakkauksena.

Adoptiotukea sai 47 perhettä. Saajien määrä on vähentynyt huomattavasti kymmenen viime vuoden aikana. Adoptiotukea on maksettu vuodesta 2003, jolloin tukea sai 276 perhettä. Adoptiotukimenot olivat 0,3 miljoonaa euroa.

3.5 Lastenhoidon tuet

Lakisääteistä kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2024 aikana 62 919 henkilölle yhteensä 75 538 lapsesta. Lasten määrä on puolittunut kymmenen viime vuoden aikana. Saajien määrä väheni 12 % edellisvuodesta. Kotihoidon tuen saajista 8,7 % oli miehiä.

Vuoden lopussa tuen piirissä oli 25 % niistä lapsista, joiden ikä oli 6 kuukaudesta 2 vuoteen. Maakunnittain tarkasteltuna kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus vaihteli välillä 19–33 %. Osuus oli pienin Lapissa ja suurin Keski-Pohjanmaalla. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Kotihoidon tuen piirissä olleet lapset maakunnittain 31.12.2024

  • Ahvenanmaa ei ole mukana tarkastelussa, sillä lasten kotihoidon tuen maksaminen Ahvenanmaalla ei kuulu Kelan tehtäviin.
Maakunta Koti­hoidon tuen piirissä olleet lapset (0–2 vuotta) Väestö ikä­ryhmässä 6 kk–2 v Koti­hoidon tuen piirissä olleiden lasten osuus ikä­ryhmän 6 kk–2 v väes­töstä, %
Etelä-Karjala 490 1 876 26
Etelä-Pohjanmaa 1 007 3 595 28
Etelä-Savo 439 1 770 25
Kainuu 250 1 059 24
Kanta-Häme 744 2 916 26
Keski-Pohjanmaa 499 1 523 33
Keski-Suomi 1 225 5 100 24
Kymenlaakso 522 2 178 24
Lappi 623 3 249 19
Pirkanmaa 2 620 10 890 24
Pohjanmaa 1 066 3 956 27
Pohjois-Karjala 547 2 589 21
Pohjois-Pohjanmaa 2 186 9 381 23
Pohjois-Savo 888 4 395 20
Päijät-Häme 949 3 485 27
Satakunta 1 037 3 629 29
Uusimaa 10 432 40 509 26
Varsinais-Suomi 2 271 9 482 24
  • Ahvenanmaa ei ole mukana tarkastelussa, sillä lasten kotihoidon tuen maksaminen Ahvenanmaalla ei kuulu Kelan tehtäviin.

Vuonna 2024 yksityisen hoidon tuen saajia oli 9 307 ja tukea maksettiin 11 328 lapsesta. Saajien määrä on vähentynyt huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Osa kunnista tukee perheitä yksityisen hoidon tuen sijasta palvelusetelillä, jonka piirissä olleet lapset eivät sisälly Kelan tilastoihin.

Joustavaa hoitorahaa maksettiin vuoden aikana 21 524 vanhemmalle. Miesten osuus tuen saajista oli 11 %. Vuoden lopussa joustavaa hoitorahaa maksettiin 9 814 lapsesta, mikä on 8,7 % niistä lapsista, joiden ikä oli 6 kuukaudesta 2 vuoteen. Suurin osa (75 %) tuen saajista sai alempaa tukea, jonka suuruus oli 179,49 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2024 osittaisen hoitorahan saajia oli 14 892, joista 11 % oli miehiä. Tukea maksettiin vuoden lopussa 8 308 koululaisesta, mikä on 7,5 % 7–8-vuotiaasta väestöstä. Vuotta aiemmin tuen piirissä oli 8 407 koululaista (7,3 % ikäryhmän väestöstä).

3.6 Lapsilisä

Lapsilisää sai vuoden 2024 joulukuussa 532 436 perhettä. Näissä perheissä oli lapsia yhteensä 941 145, mikä on noin 17 % väestöstä.

Lapsilisää saaneista perheistä 46 % oli yksilapsisia, vähintään neljä lasta oli 4 %:ssa perheistä (kuvio 6). Kuviossa 7 tarkastellaan kolme- tai useampilapsisten perheiden osuutta lapsilisää saaneista perheistä. Näiden perheiden osuus oli koko maassa 15 %. Maakunnittain osuus vaihteli 13 %:sta 24 %:iin ja oli pienin Uudenmaan maakunnassa ja suurin Keski-Pohjanmaalla.

Kuvio 6. Lapsilisään oikeuttaneiden lasten lukumäärä perheissä joulukuussa 2024

Lasten lukumäärä perheessä Perheitä Osuus, %
1 lapsi 243 965 45,8
2 lasta 206 225 38,7
3 lasta 59 672 11,2
4 tai useampia 22 574 4,2
Yhteensä 532 436 100,0

Kuvio 7. Kolmesta tai useammasta lapsesta lapsilisää saaneiden perheiden osuus maakunnittain joulukuussa 2024