Kelan kuntoutustilasto 2024
v1.0
1 Tietoja julkaisusta
Kelan kuntoutustilasto sisältää keskeiset tiedot Kelan kuntoutusetuuksista. Julkaisussa on tietoja kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista ja kuntoutusrahasta.
Julkaisun taulukoissa ja tekstissä rahamäärät on esitetty kunkin vuoden käyvässä rahassa, ellei toisin ole mainittu. Kuvioiden rahamäärät on muunnettu kuvion tuoreimman vuoden rahanarvoon. Muuntokerroin perustuu elinkustannusindeksiin.
Kelan kuntoutustilasto 2024
ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto
ISSN 1796-0894 = Kelan kuntoutustilasto
Asiasanat: kuntoutus, etuudet, tilastot, kuntoutuspalvelut, kuntoutusraha, kuntoutujat, sairaudet, kustannukset
Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050234906
Tilastoasiantuntijat: Mari Ahola, Tuomas Sarparanta ja Otto Kontio
Helsinki, Kela, 2025
Kelan kuntoutustilasto ilmestyy vuosittain. Sitä on julkaistu tilastovuodesta 1978 lähtien. Julkaisut ovat saatavissa Helda-arkistossa pdf-muodossa.
Julkaisu kuuluu Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjaan ja täyttää viralliselle tilastolle asetetut laatukriteerit. Kelan kuntoutustilaston laaturaportti sekä tarkempi kuvaus tilastoon liittyvistä etuuksista löytyvät tilaston kotisivulta.
Julkaisun kuvioiden pitkät aikasarjat ja data ovat saatavilla Kelan tilastot kuvioina -sivustolla. Kuntoutustilastoja julkaistaan myös Kelan tilastollisessa vuosikirjassa ja kuukausittain Kelan tilastotietokannassa Kelastossa.
Julkaisu täyttää saavutettavuusvaatimukset pääosin (WCAG-kriteeristö 2.1, A- ja AA-taso). Havaitut puutteet:
- kuvioiden tekstit eivät toimi responsiivisesti (WCAG 1.4.1)
Huomasitko saavutettavuuspuutteen palvelussamme? Kerro se meille ja teemme parhaamme puutteen korjaamiseksi.
Anna palautetta saavutettavuudesta verkkolomakkeella (kela.fi).
Saavutettavuuspalautteet vastaanottaa Kelan tekninen tuki.
Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta meille. Vastaamme 2 viikon sisällä.
Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai jos et saa vastausta 2 viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Sivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi kerrotaan tarkasti, miten voit tehdä ilmoituksen ja miten asia käsitellään.
Valvontaviranomaisen yhteystiedot:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvontayksikkö
www.saavutettavuusvaatimukset.fi
saavutettavuus@traficom.fi
puhelinnumero vaihde 029 534 5000
Julkaisun tämänhetkinen versio ei kerää tietoja sivulla kävijöistä.
Kelan tilastojulkaisujen taulukoissa yksittäisten henkilöiden epäsuora tunnistaminen on estetty esittämällä saajien lukumäärät ja mittaluvut kahdella viivalla silloin, kun saajien lukumäärä kuntatasolla jää alle neljän.
Lisää tietoa henkilötietojen käsittelystä Kelassa löydät sivulta Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely Kelassa (kela.fi).
Kelan tietosuojavastaavan yhteystiedot: tietosuoja@kela.fi
2 Avainluvut
171 900
Saajien määrä yhteensä
0,4 %
Saajien määrän vähennys edellisvuodesta
70 %
Kuntoutuksessa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia
33 %
Kuntoutujista työssä käyviä
769 milj. euroa
Kuntoutuskustannukset yhteensä
69 %
Kustannuksista aiheutuu kuntoutuspalveluista
3 Katsaus Kelan järjestämään kuntoutukseen
Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa sekä harkinnanvaraisena kuntoutuksena muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta.
Kelan maksamaa kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka kuntoutuksen vuoksi ei pysty tekemään työtä.
3.1 Yhteenveto tilastovuodesta 2024
Vuonna 2024 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 171 900 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 % edellisvuoteen verrattuna.
Kuntoutujamäärältään suurin kuntoutusmuoto oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai 65 945 henkilöä.
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa euroa eli 69 % kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa euroa.
Kustannusten kannalta merkittävin kuntoutusmuoto oli vaativa lääkinnällinen kuntoutus, johon käytettiin 292 miljoonaa euroa.
Uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta.
Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt: vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 % kaikista kuntoutujista.
3.2 Kela kuntouttajana
Kuntoutuksen tarkoitus on edistää sairaan, vammaisen tai vajaakuntoisen ihmisen toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia ja työllistymistä.
Kela on keskeinen kuntouttaja Suomessa. Kuntoutusta järjestävät Kelan lisäksi esimerkiksi julkinen terveydenhuolto (terveyskeskukset ja sairaalat), työterveyshuolto, hyvinvointialueen sosiaalipalvelut ja vammaisjärjestöt. Terveydenhuollon ja Kelan kuntoutuksen vertaamista keskenään vaikeuttaa se, että terveydenhuollon kuntoutuksesta ei ole olemassa yksityiskohtaisia tilastoja. Yhtenä syynä tähän on se, että terveydenhuollossa on usein vaikea määritellä sitä, milloin sairaanhoito loppuu ja kuntoutus alkaa.
Useimmat kuntouttajat järjestävät vain ammatillista, lääkinnällistä tai sosiaalista kuntoutusta. Kelan kuntoutukseen sisältyy ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ohella kuntoutuspsykoterapia. Lisäksi Kela maksaa kuntoutusajan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa.
Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta voivat saada kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki henkilöt, joiden kuntoutuksesta on vuoden aikana aiheutunut kustannuksia Kelalle tai joille on vuoden aikana maksettu kuntoutusrahaa.
Tilastossa kuntoutujalla eli kuntoutuspalvelujen saajalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on tilastovuoden aikana kustannettu Kelan järjestämää kuntoutusta tai jolle on maksettu kuntoutusrahaa Kelan järjestämän kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusetuuksien saajiin kuuluvat kuntoutujien lisäksi ne kuntoutusrahan saajat, joille on maksettu kuntoutusrahaa muun kuin Kelan järjestämän kuntoutuksen ajalta.
3.3 Kuntoutujien määrä
Vuonna 2024 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 171 945 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 % edellisvuoteen verrattuna. (Kuvio 1.)
| Vuosi | Kuntoutujat | Kuntoutusrahan saajat |
|---|---|---|
| 2024 | 171 945 | 50 923 |
| 2023 | 172 581 | 54 751 |
| 2022 | 165 183 | 51 900 |
| 2021 | 156 139 | 48 397 |
| 2020 | 141 128 | 43 394 |
| 2019 | 134 010 | 45 586 |
| 2018 | 120 081 | 40 338 |
| 2017 | 108 670 | 40 735 |
| 2016 | 109 743 | 49 187 |
| 2015 | 112 212 | 57 292 |
Kelan kuntoutuksella on neljä päätoimintamuotoa eli kuntoutuksen lakiperustetta: ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus. Kuntoutujamäärältään suurin näistä oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai 65 945 henkilöä. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana: vuonna 2024 saajia oli yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna.
Ammatillista kuntoutusta sai 27 357 henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen yleisin kuntoutusmuoto oli ammattikoulutus, johon osallistui 6 734 henkilöä.
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 48 537 henkilöä. Yleisimmin saadut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot olivat puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia (pois lukien lasten ja nuorten toimintaterapia). Fysioterapiaa sai 16 572, puheterapiaa 17 465 ja toimintaterapiaa 17 186 henkilöä.
Harkinnanvaraista kuntoutusta sai 37 313 henkilöä, mikä oli 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisin harkinnanvaraisen kuntoutuksen muoto oli Tules-kurssit, joihin osallistui 7 692 henkilöä. Tules-kurssit ovat Kelan järjestämiä kuntoutuskursseja tuki- ja liikuntaelin sairauksia (tules) sairastaville aikuisille.
Henkilö voi saada useampaa eri kuntoutuspalvelua vuoden aikana. Taulukkojen yhteissummiin hänet lasketaan vain kerran.
3.4 Kuntoutuskustannukset
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa euroa eli 69 % kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa euroa. (Kuvio 2.)
| Vuosi | Kuntoutus | Kuntoutusraha |
|---|---|---|
| 2024 | 527,51 | 241,77 |
| 2023 | 517,50 | 275,59 |
| 2022 | 500,90 | 262,11 |
| 2021 | 518,30 | 252,06 |
| 2020 | 438,20 | 216,32 |
| 2019 | 443,69 | 178,99 |
| 2018 | 420,02 | 148,00 |
| 2017 | 407,36 | 135,18 |
| 2016 | 429,48 | 122,19 |
| 2015 | 419,07 | 120,63 |
Kelan kuntoutuksen neljästä lakiperusteesta kuntoutuspalvelukustannusten kannalta merkittävin on vaativa lääkinnällinen kuntoutus, johon käytettiin 292 miljoonaa euroa vuonna 2024. Ammatilliseen kuntoutukseen käytettiin 51 miljoonaa, kuntoutuspsykoterapiaan 105 miljoonaa ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 80 miljoonaa euroa. (Kuvio 3.)
| Ikäryhmä | Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | Kuntoutuspsykoterapia | Ammatillinen kuntoutus | Harkinnanvarainen kuntoutus |
|---|---|---|---|---|
| 0–15 | 169,62 | Ei-yhtään - | 0,22 | 19,92 |
| 16–24 | 24,59 | 17,71 | 12,04 | 10,75 |
| 25–34 | 22,61 | 39,67 | 13,78 | 7,12 |
| 35–44 | 21,31 | 27,58 | 7,73 | 3,01 |
| 45–54 | 22,49 | 14,00 | 8,31 | 7,41 |
| 55–64 | 29,47 | 5,96 | 8,40 | 15,48 |
| 65– | 2,11 | 0,18 | 0,12 | 16,02 |
Keskimääräiset kuntoutuspalvelukustannukset olivat 3 070 euroa kuntoutujaa kohti. Kuntoutusrahaa maksettiin keskimäärin 4 750 euroa kuntoutusrahan saajaa kohti. Kuntoutusrahan keskimääräiset reaalikustannukset ohittivat kuntoutuspalvelujen keskimääräiset kustannukset ensimmäisen kerran vuonna 2018. Sen jälkeen kuntoutusrahan keskimääräiset kustannukset ovat kasvaneet keskimääräisten kuntoutuskustannusten samanaikaisesti lievästi pienentyessä. (Kuvio 4.)
| Vuosi | Kuntoutus | Kuntoutusraha |
|---|---|---|
| 2024 | 3 067,91 | 4 747,75 |
| 2023 | 2 998,57 | 5 033,46 |
| 2022 | 3 032,41 | 5 050,31 |
| 2021 | 3 319,46 | 5 208,09 |
| 2020 | 3 104,96 | 4 985,04 |
| 2019 | 3 310,87 | 3 926,40 |
| 2018 | 3 497,84 | 3 669,11 |
| 2017 | 3 748,63 | 3 318,60 |
| 2016 | 3 913,54 | 2 484,21 |
| 2015 | 3 734,61 | 2 105,58 |
3.5 Kuntoutujien ikärakenne
Vuonna 2024 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 21-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 52-vuotiaita. Uudella kuntoutujalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole saanut aloittamansa kuntoutuksen lakiperusteen mukaista kuntoutusta kahteen vuoteen. Nuorimpia uusia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Vanhimpia olivat harkinnanvaraisen kuntoutuksen uudet kuntoutujat, joiden mediaani-ikä oli 55 vuotta ja keski-ikä 48 vuotta.
3.6 Kuntoutuksen perusteena oleva sairaus
Sairaudella tarkoitetaan kuntoutus- tai kuntoutusrahahakemuksen perusteena olevaa sairautta. Jos kuntoutuksen saaminen ei edellytä sairausdiagnoosia, kuntoutujalle ei välttämättä löydy diagnoositietoa.
Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt: vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 % kaikista kuntoutujista (kuvio 5). Kun sairausryhmästä jätetään pois älyllinen kehitysvammaisuus, oli varsinaisia mielenterveyskuntoutujia 119 300. Mielenterveyskuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024. (Kuvio 6.)